Kilpailu ja Pohjanmaa

Yritykset kilpailevat markkinaosuuksista. Tämä kilpailu on sellaisenaan nollasummapeliä, yhden voitto on toisen tappio. Yritysten välisen kilpailun yhteiskunnallinen hyöty on välillinen. Kilpailu lisää tehokkuutta ja innovaatioita, joista tuotteiden ja palveluiden käyttäjät hyötyvät halvempina hintoina ja parempana laatuna.

Myös alueiden välisessä kilpailussa on joskus nollasummapelin piirteitä. Esimerkiksi maakunnat koettavat houkutella valtiota ja yrityksiä sijoittamaan toimintojaan omalle alueelleen. Tällöin ne ovat pois jostakin muualta. Mutta alueiden kilpailu on voittopuolisesti plussummapeliä. Tuotannon ja työllisyyden kasvu säteilee sekä lopputuotteiden että välituotteiden kysyntänä muille alueille. Myös panostukset infrastruktuuriin hyödyttävät usein läheisiä alueita, esimerkiksi kun liikenneyhteydet paranevat. Hyötyjen läikkyminen muille alueille on todennäköisempää silloin kun alueet ovat lähekkäin tai niillä on muutoin vahvoja kytkentöjä.

Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat mitä suurimmassa määrin alueita, jotka hyötyvät toistensa menestyksestä. Hyöty ei tule vain siitä, että seinäjokelaiset käyvät joskus Vaasan Tropiclandiassa tai vaasalainen yritys käyttää seinäjokelaista alihankkijaa. Tärkeä seikka on myös, että kauempaa katsoen nämä maakunnat ovat samaa brändiä.  Maakuntiin ja niiden väkeen liitetään lähes poikkeuksetta mielikuvat yritteliäisyydestä, vahvasta luottamuksesta omiin kykyihin, rohkeudesta ottaa haasteita vastaan ja myös turhan vaatimattomuuden puutteesta. Jos yksi maakunnista menestyy, se välittää samalla kuvaa siitä, että pohjalaisilla resepteillä voi menestyä laajemminkin.

Alueet, jotka kykenevät nopeasti sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja käyttämään uudet mahdollisuudet hyväksi menestyvät jatkuvan rakennemuutoksen maailmassa. Tällaisissa oloissa em. kulttuuripiirteet ovat vahvuus, mutta eivät välttämättä riitä. Väestöpohjan pienuus on Pohjanmaan maakuntien kiistaton haitta ja sijaintikin asettaa omat haasteensa. 

Tämän vuoksi on olennaista, että Pohjanmaan maakunnat puhaltavat yhteen hiileen. Professori Hannu Katajamäki on erinomaisen oikeassa korostaessaan Vaasan ja Seinäjoen synergioita. Näiden kaupunkien ja ympäröivien maakuntien elinkeinorakenteet täydentävät toisiaan. Kaksi kaupunkia ei kuitenkaan ole koko Pohjanmaa. Yhtä ja toista kiinnostavaa toimintaa on keskuskaupunkien ulkopuolellakin. Verkottuminen on tärkeää. Tämä koskee niin yrityksiä kuin julkisenkin sektorin toimijoita. Rajallista energiaa ei kannata käyttää keskinäiseen vääntöön. 

Kaltaiselleni sudeettipohjalaiselle on aina mukava huomata, kun pohjalaiset menestyvät, olkoon kyse taloudesta, kulttuurista tai urheilusta. Suurta väliä ei ole, onko kyse SPV:stä, Tiikereistä tai Karhusta. No, joo, myönnettäköön, etten oikein pysty innostumaan Kossun voitosta jos Veto häviää. 

 Vesa Vihriälä
ETLA:n toimistusjohtaja