Kasvuenergiaa

Metsien miehenä olen monesti istunut kannonpäässä hirvipassissa taikka metsätöiden välissä evästauolla - ajatuksella on ollut aikaa liidellä.

Monta kertaa on tullut puntaroitua kotikunnan ja kotimaakunnan tulevaisuutta. Meneillään oleva kuntarakenneuudistus tuskin sivuuttaa vanhaa Järviseutuakaan jälkiä jättämättä – puhumattakaan maakunnasta. Hallintovaliokunnan pöydän ääressä pääsee aitiopaikalta seuraamaan uudistuksen vaiheita ja osallistumaan keskusteluun, mutta lopullisen päätöksen tekee tietenkin ministeri Virkkunen.

Kävi uudistuksessa kuinka tahansa, niin lakeuden kansa asuu ja uurastaa uudistuksen jälkeenkin omilla synnyinsijoillaan, hoitaa pikkuasiansa omassa kirkonkylässään ja isommat asiat Seinäjoella. Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Talvella on lakeuden pelloilla lunta ja keväällä vettä – näitä asioita tuskin Virkkunenkaan voi muuttaa.

Eteläpohjanmaata pidetään yrittävän kansan maakuntana ja lakeuden asukkaita yrittäjä- ja joskus myös kilpailuhenkisinä. Jos naapuri pärijää, niin pärijään minäki ja vielä pikkuusen paremmin. Jos se on siitä kiinni niin herätään varahimmin ja pannaan maate pikkuusen myöhemmin mutta se on tärkijää notta tuppi heiluu koko ajan.

Kun tuppi heiluu, niin tulosta syntyy.

Maakuntakeskuksemme Seinäjoki on yksi maamme nopeimmin kasvavista kaupungeista. Mikäs on kasvaessa kun on elävä ja yrittävä maakunta ympärillä. Maakuntakeskus on kuin parhaassa kasvussaan oleva puu, joka levittää ja vahvistaa juuriaan muhevassa mullassa, asettuu yhä tukevammin, ottaa alansa ja sijansa ja kurkottaa latvaansa yhä korkeammalle jotta voi kilpailla auringon valosta tasaväkisesti muiden puiden kanssa.

Maakuntakeskuksemme kilpailee asukkaista, työntekijöistä, työpaikoista ja valtionhallinnon palveluista muiden maakuntakeskusten ja etelän suurien kaupunkien kanssa. Maakuntakeskuksen ja puun kasvu jatkuu niin kauan kun ympärillä on elävä ja elinvoimainen maakunta, taikka mustaa ja muhevaa multaa. Jos maakuntakeskus ahneuksissaan kasvattaa itseään yli äyräiden, imee se samalla kaiken ravinnon ja elinvoiman ympärillään olevasta maakunnasta ja alkaa näivettää itseään. Samoin käy elävälle ja liian elinvoimaiselle puulle.

Ensimmäisiä merkkejä liian kovasta kasvusta ja jonkinmoisesta ahneudesta on jo ilmassa. Tuomarniemen metsäoppilaitoksen AMK: linjan oppilaspaikkojen ja Kauhajoen restonomiopiskelijoiden aloituspaikkojen siirto Seinäjoelle oli perin erikoinen veto. Aikaisemmin siirtyi Seinäjoelle tradenomikoulutus Kauhavalta.

Nyt meneillään olevassa toisen asteen oppilaspaikkojen leikkausliikkeessä näyttää olevan samankaltaisia piirteitä. Järviseudun koulutuskuntayhtymästä ollaan vähentämässä yli 30 % aloituspaikoista, vaikka JAMI on jo vapaaehtoisesti luovuttanut 66 paikkaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen. Toki aloituspaikkoja vähennetään myös SEDUN oppilaitoksista, mutta merkittävästi Järviseutua vähemmän. Mikäli pahin toteutuu ja oppilaspaikat menetetään, menetetään samalla teollisuutemme kipeästi tarvitsemia koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä.

Minä kannan huolta maakuntamme reuna-alueiden väestöstä ja sen työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksista.

Minä kannan huolta maakuntakeskuksemme elinvoimaisista juurista.

Mistä Sinä kannat huolta?

Reijo Hongisto

kansanedustaja

Vimpeli