Sykkivä Etelä-Pohjanmaa 2025

Pienyritysvaltainen maakunta on heräämässä verkostoitumisen ja kansainvälistymisen paineessa toimimaan verkostoina, jotka kykenevät vastaamaan isompiin haasteisiin. Yksin ei enää pärjätä. Maakuntamme on tällä hetkellä takamatkassa kasvussa, koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Tänään on herättävä näkemään markkina-alueena muutakin kuin tämä maakuntamme tai maamme. On lähdettävä ulkomaille. Mutta missä on piileksinyt maakuntamme kansainvälistyminen? Tervanpolttajat markkinoivat aikoinaan tuotteita laajalle maailmalle – tavara kävi kaupaksi ja tervaa kulki ja vientituloilla moni yrittäjä vaurastui. Venäjän vallan aikana käytiin kauppaa Pietariin. Sinne meni maataloustuotteita ja maakunnan kädentaitoja puukoista puutöihin. Silläkin kaupalla vaurastuttiin. Käsi ja pienteollisuuskin ymmärsi tuolloin kansainvälisen kaupan merkityksen. Melbournen olympialaisiin toimitettiin kaikki puutavara, vielä Ikeakin kävi täällä ostoksilla.

Tällä hetkellä on suuri kysymysmerkki , miksei täällä huomata tai ymmärretä Venäjän kaupan merkitystä. Alueemme suurimmat vientitulot tulevat Venäjältä. Nyt olisi viimeinen hetki huomata  tämän kaupan merkitys ja ryhtyä tositoimiin kaupan kasvattamiseksi. Maakuntamme ”nokkamiesten” olisi syytä lähteä etunenässä kehittämään ja tehostamaan kauppaa Venäjälle. Siellä on  edelleen suuri merkitys poliittisilla toimijoilla avattaessa uusia kauppasuhteita. On ollut valitettavasti havaittavissa selvää välinpitämättömyyttä venäläisiä kohtaan. Venäläisille on tärkeää musiikki, teatteri, baletti, maalaustaide, veistotaide ja kulttuuri yleensäkin. Sen harrastuksen tiimoilta on syntynyt paljon tärkeitä suhteita ja lopulta businesstakin. Venäläiset ovat käyneet täällä usein edellä mainituissa kulttuurimerkeissä. Venäjän Duuma jopa lahjoitti maalaustaiteen teoksen Seinäjoen kaupungille 50-vuotisjuhlan kunniaksi. On perin harmillista, ettei tuota taideteosta, joka esittää leskikeisarinna Darmar Feodorinnan vierailua Seinäjoella 8.8.1914, ole asetettu sille arvoisaan paikkaan. Taulu on Seinäjoen kaupungin omalla päätöksellä päätynyt kapakan seinälle.  Tällainen aliarvioiva käytös ei edistä mitään suhteita saati kaupallisia suhteita.

Venäjä tulee olemaan EU:n tärkein kauppakumppani ja meillä suomalaisilla on tässä avainasema. Meillä on pitkät suhteet ja osaamista hyödyntää tuo tilanne. Nyt vaatii vain uskallusta ryhtyä tositoimiin. Ei riitä, että pohjalainen delegaatio käy katsomassa Atrian tehdasta Pietarissa ja esittää paluutietona, että oli vähän pienempi kuin Nurmon tehdas. Tällä hetkellä Pietarissa on alkamassa suomalaisille rakennusliikkeille yli kahden miljardin euron rakennushankkeet. Olemmeko valmiita osallistumaan tuohon urakkaan?  Jatkoa on näköpiirissä ja nyt pitäisi olla uskallusta lähteä mukaan. Pohjalaista osaamista ja kädentaitoa tarvitaan Pietarissa – tarve on jo nyt akuutti.

Seinäjoen lentokentän kanssa on askaroitu ja tuskailtu lentojen puutetta. Panostukset paikallisen lentoyhtiön tukemiseen menivät pahemman kerran hukkaan. Yhdellä lentoreitillä ei elä mikään lentokenttä maailmassa. Se on nyt todettu Seinäjoellakin. Nyt olisi kiivaasti ryhdyttävä toimiin lentoreitin avaamiseksi Pietariin. Tarve on suuri. Venäläiset matkailijat ovat outo ilmestys lakeuksilla. Matkailun merkitys kasvaa ja venäläisistä olisi helposti saatavissa erittäin maksukykyinen asiakaskunta maakuntamme matkailupalvelujen tuottajille. Lentoyhteys mahdollistaisi tämänkin. Tällä hetkellä Pietariin matkustaminen on  hankalaa ja aikaa vievää Etelä-Pohjanmaalta. Lentoyhteydellä tuo välimatka taittuisi alle tunnissa. Pietarin suuret rakennushankkeet olisi suuri mahdollisuus saada lisävahvistusta lentoliikenteeseen. Seinäjoesta saattaisi muodostua tärkeä solmukohta lentoliikenteelle mentäessä Venäjälle. On myöskin huomattava, että Pietariin valmistuu uusi lentokenttä, joka tulee syömään Helsingin kentän merkitystä. Kaukoidän lennot tulevat siirtymään Pietariin ja sieltä edelleen. Pietarista olisi myös erinomaiset yhteydet muuallekin maailmalle. Lentokenttämme arvostus ja merkitys ei ole sillä tasolla mitä tänä päivänä olisi syytä odottaa. Hallinnossa on ikäihmisiä, joilla voi olla poliittista kokemusta, mutta  ilmailuala vierasta ja kansainvälistymisen merkitys käytännössä hukassa.

Maakunnastamme löytyy merkittäviä toimijoita Venäjällä, mutta heidän joukkoaan on kasvatettava. Harva muuten tietää, että Seinäjoella valmistetaan Venäjän tunnetuin suomalainen tavaramerkki. Janita on toiminut pitkään Venäjällä ja saavuttanut tuon tunnettavuuden. Tämä on hieno asia ja pohjalaisina saamme olla ylpeitä. Suurelle osalle maakuntamme päättäjille tämä on outo asia. Könnin kellot olivat aikoinaan tuolla tasolla. Mistä saamme tähän listaan seuraavan pohjalaisen tuotteen?

Vuonna 2005 maakunnassa uhottiin, että vuonna 2010 meillä on yli 30 professoria tekemässä huippututkimusta ja edistämässä maakunnan elinkeinoelämää. Ei mennyt ihan nappiin, kun unohdettiin business ja askaroidaan vain naakkatutkimusten kanssa. Rahoitus on nyt katkolla ja hätä on suuri. Nyt olisi viimeinen hetki jalkauttaa yliopistomaailma arkisiin maakunnan askareisiin ja ryhtyä maakuntaa edistäviin tutkimuksiin, joilla tuotteistetaan ja kaupallistetaan innovaatioita sekä saatetaan ne markkinoille, ihan oikeasti. Sitran yliasiamiehenä Esko Aho luonnehti maakuntamme kirkkainta tähteä Framia  minkkitarhaksi, missä ihmiset ovat kopeissaan sekä eristyksissä toisistaan ja ulkomaailmasta. Hän antoi hyvät neuvot avata ovet ja jalkauttaa tutkijat maakuntaan hakemaan maakunnan liike-elämää edistäviä tutkimuksia.

Uskon maakuntamme heräävän viimeistään kantapään kautta vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin. Nyt on jo olemassa hyviä suunnitelmia, mutta toteuttajat puuttuvat. Hankkeitakin on pilvin pimein, jopa siinä määrin, että on syntynyt uusi ammattikuntakin, ohjausryhmätyöläinen. Hankkeille ja projekteille kun saamme maalin, joka toteutuu käytännössäkin, niin olemme loikanneet kukon askeleen eteenpäin.

 Uskon vahvasti, ettei maakuntamme ole auringonlaskussa 2025.

Heikki Pihlajamäki

kv-asioiden vastaava

Proamco Ltd

www.proamco.fi

www.proamco.ru