En otrolig plats, Finlands Disneyland!

Komiat Pirot Blogissa on ansiokkaasti kirjoitettu maakuntamme tulevaisuuden suuntaviivoista ja tavoite-/tahtotilasta. On käsitelty perinteisiä eteläpohjalaisuuteen liittyviä asioita kuten yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys, ruoka- ja elintarvikemaakunta sekä teollisuuden aloja metallista puuhun ja huonekaluihin. Näiden asioiden ”pysymisestä ja paranemisesta” onkin syytä pitää huolta.

Tulevaisuudessa meidän on mielestäni panostettava entistä enemmän maakunnan kansainvälistymiseen. Valitettava tosiasia on, mihin Heikki Pihlajamäkikin viittaa, että Etelä-Pohjanmaa on lähes kaikilla kansainvälistymistä kuvaavilla mittareilla maakuntien välisissä vertailuissa häntäpäässä. Plarasin läpi kaikki tämän blokin kirjoitukset, ja sana ”kansainvälisyys” tai sen johdannainen esiintyi kirjoituksissa yhteensä 17 kertaa (kuudessa eri kirjoituksessa). Yhteensä sanoja muuten oli 4400, mikäli oikein laskin.

Kansainvälistymistä on tietenkin monenlaista, mutta keskityttäköön tässä yhteen osa-alueeseen eli kansainväliseen turismiin eli matkailuun. ”Matkailu” sana tai sen johdannainen muuten esiintyi yhteensä neljä kertaa (kahdessa eri kirjoituksessa). Tilastonikkareille tiedoksi.

Vuoden 2012 tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaan alueella oli yhteensä 675.000 majoitusvuorokautta. Käsittämättömän suuri määrä muuten! Kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä ulkomaalaisten osuus oli 4,2% eli 29.000 matkustusvuorokautta, joista 27% eli 7500 matkustusvuorokautta oli vapaa-ajan matkustajien eli turistien osuus.

Itse näen erittäin suuren potentiaalin ulkomaalaisten turistien määrän kasvussa tulevaisuudessa. Eteläpohjalainen luonne panee tässä vaiheessa kysymään, ”mitä ne täällä tekis?”. Ähtärin Eläinpuisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Powerpark, Lappajärven seutu, Tuuri matkailukeskus… Luonto, alueemme tapahtumat, tai vaikka vain hiljaisuus... Lista on lähes loputon, kunhan vain itse ymmärrämme potentiaalimme ja osaamme puhaltaa yhteen hiileen. 

Matkailussa suurin potentiaali on ulkomaisissa turisteissa, kuten yllä olevat tilastotkin osoittavat. Lisäksi on huomioitava, että ulkomaalaisen matkailijan viipymä eli alueella perilläoloaika on yleensä pitempi kuin kotimaisen, ja pidemmällä viipymällä pakkaa alueelle jäädä enemmän euroja kuin lyhyellä. Eikä sovi unohtaa, että ulkomaisen matkailijan tuoma raha on vientituloa.

Millaisista rahoista ulkomaalaisten matkailijoiden kohdalla on kysymys? Yksinkertaistettuna 7500 matkustusvuorokautta, 100-150€/vrk, tekee 750.000-1.000.000€ tulot. Merkittävä summa, mutta tuskin kaksin- tai kymmenkertaisuuskaan pahitteeksi olisi?

Me Rengonharjun lentokentällä haluamme olla mukana mahdollistamassa ulkomaalaisten turistien rahavirtojen tuloa maakuntaamme.

Kuten todettu, matkailu on vain yksi osa kansainvälistysmistä. Ei siis pidä unohtaa muitakaan kansainvälistymisen osa-alueita. Kansainvälistyminen on tulevaisuuden Etelä-Pohjanmaalle MUST-juttu.

Vaikka tässä on pohdittu kansainvälistymistä eteläpohjanmaalaisen silmin ja näkökulmasta, voitaneen myös kysyä: 

”Onko Suomella varaa jättää eteläpohjalaista yrittäjyyden-DNA:ta hyödyntämättä tulevaisuudessa"

Toivon, että arvovaltaiset Komiat Pirot keskustelufoorumin osallistujat ottaisivat kantaa myös tähän kysymykseen. 

ps. Jäikö kirjoituksen otsikko vaivaamaan? Kyseisin lauseen kuulin kansainvälisessä seminaarissa, kun ruotsalainen kollegani kertoi toiselle ruotsalaiselle kollegalle kokemustaan vierailusta PowerParkissa Kauhavalla. Ruotsinkielen taitoni ei ole häävi, mutta tuskin he meille piruilivatkaan. 

 

 Teemu Majasaari

Lentoaseman päällikkö

Seinäjoen lentoasema