Koska alkaa kuntien kilpailu senioriasukkaista?

Yhteiskunnassamme eletään haastavia aikoja väestön ikääntymisen johdosta. Suomessa yli 75–vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 380.000 seniorilla (+80%) ja Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 12.500 senioria (+60%).  Joudumme aivan uudenlaisen mietinnän eteen, millä tavalla yhteiskuntamme saadaan pyörimään. Maksajia tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjiksi tarvittaisiin nykyistä enemmän, sillä maamme huoltosuhde vääristyy nykyisestä. Samanaikaisesti työllistymisessä on suuria ongelmia ja erityisesti nuorten vastavalmistuneiden on vaikea löytää töitä. Kun vielä työelämän ulkopuolelle jää eri syistä suurempi määrä nuoria ja aikuisia, yhteiskunta on syrjäytymisenkin vuoksi taloudellisissa paineissa. Ratkaisu ei voi olla muita kuin tehokkuuden lisääminen, työperäinen maahanmuutto ja eläkeiän nostaminen. Uusissa haasteissa piilee kuitenkin aina mahdollisuuksiakin, tämä olisi syytä huomioida myös Etelä-Pohjanmaalla.

Seniorit tuovat uudenlaista kysyntää markkinoille

Tulevaisuuden seniorit ovat kuluttajakäyttäytymiseltään erilaisia kuin nykyiset. Heidän työuransa aikana kertynyt omaisuus ja tulevat eläkkeet ovat aivan eri luokkaa, mitä tällä hetkellä samaa ikäluokkaa olevilla on. Kun jälkikasvukin pärjää yleensä omillaan, nämä seniorit pystyvät käyttämään omat eläkkeensä ja aikaansaannoksensa itseensä eli omaan asumiseen, hyvinvointipalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, matkailuun ja muuhun kuluttamiseen. Seniorit kohderyhmänä tulisi ottaa Etelä-Pohjanmaallakin positiivisena asiana ja mahdollisuutena eikä nähdä tätä ryhmää suurena ongelmana.

Olen omissa laskelmissani laskenut, että hieman alle 1.800 euron eläkkeen saava seniori ei tuo rasitteita kunnalle eläköitymisensä jälkeen. Herää kysymys, koska kunnat alkavat panostamaan nykyistä enemmän senioreiden esteettömiin elinolosuhteisiin ja monipuolisiin palveluihin sekä houkuttelemaan näitä asukkaita omaan kuntaansa. Eri palvelut voivat tuottaa yritykset, 3. sektori tai kunta itse, asuntotuotantoon löytyy maassamme hurja määrä toimijoita. Kunta voi omalla asunto- ja elinkeinopolitiikallaan vastata tähän haasteeseen ja luoda sosiaali- ja terveysalasta sekä hyvinvointialasta yksi tulevaisuuden kulmakivistä myös Etelä-Pohjanmaalla. Panostaminen tähän toimialaan tuo maakuntaamme työpaikkoja ja verotuloja, mutta erityisesti monipuolista hyvinvointia. Tällä hetkellä yrittäjämaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla ollaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydessä Pohjois-Karjalan jälkeen Suomen toiseksi heikoimpia työllistäjänä ja yrittäjien määrässä mitattuna.

Jani Karvonen

Toimitusjohtaja, Hoitokoti Tuulikello

Kaupunginvaltuutettu (kok.), Seinäjoki