Siinähän se kiteytyy, meidän tulevaisuus. ”Komiat
pirot” ei onnistu ilman meidän eteläpohjaisten osaamista. Tarvitaanhan piroissa
hyvää ruokaa, rytmikästä musiikkia ja tietenkin taitoa järjestää hyvät pirot.
Kaikkea tätä meiltä löytyy, ja tietenkin priimana.
Globaaleista trendeistä tai haasteista puhuminen voi
joskus tuntua turhalta tai ainakin toisarvoiselta. Ja usein nämä trendit myös
ohittavat meidät eteläpohjalaiset jälkeään jättämättä. Trendien ulkopuolelle
jääminen on joskus ihan hyväkin asia, mutta toisinaan taas olisi hyvä ollut
päästä mukaan trendien mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uuteen
yritystoimintaan.
Ruoka on globaalisti trendikästä. Se on sitä
ristiriitaisella, ikävälläkin tavalla. Toisaalta ruoasta ja sen mahdollisuuksista
nautitaan yltäkylläisyydessä ja ylensyömisen oloissa, toisaalta taas
ruoka ja sen puute on koko elämää hallitsevaa.
Etelä-Pohjanmaalla on ruokaosaamista. Sitä löytyy
alkutuotannosta ja ruoan jalostuksesta. Mutta sitä löytyy myös agroteknologiasta,
ruokaturvallisuudesta, elintarvikelogistiikasta ja vaikkapa
kuluttajakäyttäytymisestä. Meillä osataan kokonaisuus, ruokajärjestelmä
ja sen tehokkaat ja kestävät toimintamallit.
Etelä-pohjalaista ruokajärjestelmäosaamista kehitetään
yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja eri kehittäjäorganisaatioiden
ja kuntien yhteistyönä. Tämä yhteistyö tiivistyy nk. INKA-ohjelman
toteuttamisessa, jossa Seinäjoen kaupunkiseutu ja sen myötä koko
Etelä-Pohjanmaa hakee niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti asemaa yhtenä
ruokajärjestelmien osaamisen keskittymistä.
Meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.
Toimintamallimme on ainutlaatuinen ja kykymme tehdä yhteistyötä niin keskenämme
kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin on hyvä. Kasvun mahdollisuudet ovat
myös erinomaiset, sillä tehokkuuden ja kestävyyden yhdistävälle
ruokajärjestelmäosaamiselle on kysyntää.
Meillä on kasvun eväät. Tartutaan tilaisuuteen eteläpohjalaisella
yrittäjyydellä, osaamisella ja itsetunnolla.
Jorma Rasinmäki
Seinäjoen kaupunginjohtaja
Seinäjoen kaupunginjohtaja
Rasinmäki viittää kansaninvälisyyteen. Ihan oikein, vaikka Etelä-Pohjanmaa on suomalaisesta suomalaisn alue, mutta me haluamme kansainvälistyä. Siitä on merkkinä mm. Rengonharjun lentokentän olemassa olo. Sitä vain pitää nyt hyödyntää. Ei niin, että vängällä yritetään ylläpitää lentoväliä Seinäjoki - Helsinki. Kentälle on etsittävä uusia muotoja sekä matkustaja- että rahtiliikenteelle.
VastaaPoistaKorostaisin kahta eri asiaa. Seinäjoen seudun rahtikylä ja kansainväliset lennot Rengonharju - Pietari. Rahtikylä toimisi kotimaan ja kansainvälisen kuljetusverkoston solmukohtana; lento-, raide- ja maantiekuljetuksissa. Nykyään entistä enemmän tarvitaan nopeita lentoyhteyksiä mm.Seinäjoella sijaitsevissa huoltamoissa ja myös teollisuudessa. Lentorahti on kehittyneissä teollisuuskeskittymissä nyt avainroolissa.
Ja sitten lentoyhteys Pietariin. Maakunnassa on jo nyt lukuisa määrä "idänkauppiaita". Missä valmistetaan venäläisten halajamat kengät?? No Seinäjoella. Siis kaupankäynti tarvitsee lentoyhteyttä Venäjälle. Mutta pian olemme siinä tilanteessa, että lomalennot lentävät Helsingin asemesta Pietarin kautta laajalle Aasiaan, Kiinaan, Japaniin ja Lähi-itään. Venäläiset kun osaavat säästää lentokenttämaksuissa ympäristöverojensa kautta.
Kaupunginjohtajan kirjoitus antaa tukea tärkeälle asialle, ehkä tärkeämmälle kuin monet osaavat olettaa. Maa- ja elintarviketalous liitännäisineen on todella merkittävä osa Suomen kansantaloutta. Uudet ruokajärjestelmätason liiketoimintamahdollisuudet, kuten ympäristö-, energia- ja elintarviketurvallisuusteknologia, antavat Suomen kaltaiselle korkean osaamisen, mutta myös korkean kustannustason maalle ainutlaatuisen tilaisuuden menestyä. Suomen erityisyys tässä on se, että meillä eri toimijoiden väliset kynnykset ovat matalat. Yhteistyö syntyy paljon nopeammin kuin maissa, joissa luottamuksen muodostaminen toimijoiden välille vie kauan. Kustannustason korkeus ei haittaa kun toimitaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Parhaita osaajia on myös helpompi rekrytoida, kun palkkataso on suhteellisesti hyvä.
VastaaPoistaINKA-ohjelmaan lähetetty hakemus korostaa, että kansainvälisyys on keino onnistua maailmanluokan haasteessa. Tarvitsemme todellista kansainväistymistä, joka merkitsee sitä, että Etelä-Pohjanmaalle muodostuu niin mielenkiintoinen osaamiskeskittymä, Green Creative Garden (INKA-hakemuksen nimi), että kansainväliset yritykset, tutkijat ja kehittäjät kilpailevat tänne pääsemisestä. Ohi ovat ajat, jolloin kansainvälistyminen oli sitä, että jotkin "uskaliaat" matkustelivat maailmalla satunnaisesti. Nyt pitää kääntää liikkeen suunta ulkomailta kohti Seinäjokea ja keskittyen yhteisesti valittuun aiheeseen. Se on myös huomattavasti tehokkaampi ja taloudellisempi tapa toimia.
Green Creative Gardenin avulla EP:llä on realistiset mahdollisuudet toimia kansainvälisenä ruokajärjestelmäosaamisen keskittymänä. Toivottavasti INKA-ohjelman rahoitusta saadaan. Lisäksi tarvitaan huipputason osaajajoukko hankkimaan rahoitusta kansainvälisistä lähteistä. Siinä on mielestäni hankkeen akilleenkantapää.
Hannu Haapala, MMT (agroteknologia), yksi INKA-hakemuksen kirjoittajista
Bioenergian käytön lisääminen ja maatalouden lantaongelman ratkaisu kuuluvat yhteen. Suomessa on ollut hapuilevaa yritystä ratkaista ongelma esim. biokaasuvoimaloilla, mutta laaja-alaisemmin käyttöön otettavaa toimintamallia ei ole vielä olemassa.
VastaaPoistaJuuri nämä käytännönläheiset uudet toimintatavat ja keksinnöt sopisivat erittäin hyvin eteläpohjalaiseen toimintakulttuuriin.
Tässä lainaus johtaja Sahin kirjoituksesta. Bioenergin käytön ja lannan yhyttävän teollisuuden mahdollisuudet ovat erittäin hyvät Etelä-Pohjanmaalla, jossa maatalous on merkittävää ja erityisesti Ilmajoella, jossa on maataloutta että Jätekeskus Etappi.
Etapin lähialueilla Ilmajoella Pojanluoman ja kirkonkylän välimaastossa on kunnalla tiettävästi yllin kyllin maata hanketta varten. Tällaisella teollisuudella tuskin enää on enempää hajuhaittoja ympäristöön kuin on kerrottu Etapilla jo olevan. Pitäisikö Ilmajoen kunnan tai Etapin tai näiden yhdessä palkata tähän kehittämisprojektiin tekijä. Myös MTK voisi olla hankkeessa mukana, jotta puhallettaisiin kaikin yhteen hiileen.