Etelä-Pohjanmaa maaseudun clean teck -maakunnaksi

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa ja Etelä-Pohjanmaa todellista ja nykyaikaista maaseutua. Maatalous on edelleen maaseudun selkäranka, jota tukevat monet muut yrittäjyyden alat. Keskinäinen kaupunkien ja maaseudun riippuvuus nähdään jo välttämättömyytenä. 

Etelä-Pohjanmaalle on keskittynyt erityisesti kotieläintaloutta. Ruoka, sen turvallisuus ja laatu puhuttavat myös tulevaisuudessa. Onhan ruuantuotannon järjestäminen yhä kasvavalle maapallon väestölle yksi suurimpia tulevaisuutemme haasteita.

Kotieläintalous kohtaa kaikki ne maatalouden haasteet ja odotukset, mitä tulevaisuuden maataloustuotantoon kohdistuu. Kestävään maatalouteen ja ruuantuotantoon ei liity pelkästään ruoka, vaan myös sen tuotantomenetelmät ja tuotannon ympäristövaikutukset. Nämä kysymykset on ratkaistava samanaikaisesti ruuantuotannon lisäämisen kanssa. 

Fosfori ehtyy maapallolta ja lannoitteiden hinnat nousevat vuosi vuodelta.  Kasvit tarvitsevat ravinteita, mutta niitä ei pitäisi mennä muualle kuin kasvien käyttöön. Maatalouden ympäristökysymysten kaksi isointa asiaa ovatkin ravinteiden kierrätyksen järjestäminen ja eläinten lantaongelman ratkaiseminen. Samaan ryhmään voidaan vielä lukea jätevesipuhdistamoiden lietteen käsittely. Siitäkin viime kesän tulvat antoivat opetuksen.

Nämä ongelmat odottavat vielä ratkaisua. Sellaisen teknologian kehittäminen, jolla voidaan ehkäistä tai minimoida sekä myös korjata ympäristölle aiheutetut vahingot, on yksi suomalaisen teollisuus- ja teknologiapolitiikan suurimpia kehittämisalueita. Puhumme laajasti clean techin mahdollisuuksista. Maatalouden ympäristöongelmien ratkaisu on osa maaseudun clean techiä. 

Mainittujen maatalouden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan maatalouden, tutkimuksen sekä teollisuuden yhteistyötä.  Maakunnan toimijat voisivat rakentaa Etelä-Pohjanmaasta mallimaakunnan, jossa em. asioihin löydetään käytännön toimivat ratkaisut. Niille on täällä tarvetta ja niille ratkaisuille olisi maailmanlaajuista kysyntää. Samalla se vahvistaisi mielikuvaa eteläpohjalaisten elintarvikkeiden entistä kestävimmistä tuotantotavoista. Suomihan on sitoutunut maatalouden ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta kuinka me sen teemme, ei ole vielä selvää.

Bioenergian käytön lisääminen ja maatalouden lantaongelman ratkaisu kuuluvat yhteen. Suomessa on ollut hapuilevaa yritystä ratkaista ongelma esim. biokaasuvoimaloilla, mutta laaja-alaisemmin käyttöön otettavaa toimintamallia ei ole vielä olemassa. 

Juuri nämä käytännönläheiset uudet toimintatavat ja keksinnöt sopisivat erittäin hyvin eteläpohjalaiseen toimintakulttuuriin. Kaikkea tutkimustietoa ei välttämättä löydy omasta maakunnasta eikä edes Suomesta, mutta maailmalta tietoa löytyy. Kuka ottaisi vetovastuun? 

Antti Sahi
MTK:n toiminnanjohtaja

 (kuva: Jaana Kankaanpää)