Koska alkaa kuntien kilpailu senioriasukkaista?

Yhteiskunnassamme eletään haastavia aikoja väestön ikääntymisen johdosta. Suomessa yli 75–vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 380.000 seniorilla (+80%) ja Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 12.500 senioria (+60%).  Joudumme aivan uudenlaisen mietinnän eteen, millä tavalla yhteiskuntamme saadaan pyörimään. Maksajia tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjiksi tarvittaisiin nykyistä enemmän, sillä maamme huoltosuhde vääristyy nykyisestä. Samanaikaisesti työllistymisessä on suuria ongelmia ja erityisesti nuorten vastavalmistuneiden on vaikea löytää töitä. Kun vielä työelämän ulkopuolelle jää eri syistä suurempi määrä nuoria ja aikuisia, yhteiskunta on syrjäytymisenkin vuoksi taloudellisissa paineissa. Ratkaisu ei voi olla muita kuin tehokkuuden lisääminen, työperäinen maahanmuutto ja eläkeiän nostaminen. Uusissa haasteissa piilee kuitenkin aina mahdollisuuksiakin, tämä olisi syytä huomioida myös Etelä-Pohjanmaalla.

Seniorit tuovat uudenlaista kysyntää markkinoille

Tulevaisuuden seniorit ovat kuluttajakäyttäytymiseltään erilaisia kuin nykyiset. Heidän työuransa aikana kertynyt omaisuus ja tulevat eläkkeet ovat aivan eri luokkaa, mitä tällä hetkellä samaa ikäluokkaa olevilla on. Kun jälkikasvukin pärjää yleensä omillaan, nämä seniorit pystyvät käyttämään omat eläkkeensä ja aikaansaannoksensa itseensä eli omaan asumiseen, hyvinvointipalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, matkailuun ja muuhun kuluttamiseen. Seniorit kohderyhmänä tulisi ottaa Etelä-Pohjanmaallakin positiivisena asiana ja mahdollisuutena eikä nähdä tätä ryhmää suurena ongelmana.

Olen omissa laskelmissani laskenut, että hieman alle 1.800 euron eläkkeen saava seniori ei tuo rasitteita kunnalle eläköitymisensä jälkeen. Herää kysymys, koska kunnat alkavat panostamaan nykyistä enemmän senioreiden esteettömiin elinolosuhteisiin ja monipuolisiin palveluihin sekä houkuttelemaan näitä asukkaita omaan kuntaansa. Eri palvelut voivat tuottaa yritykset, 3. sektori tai kunta itse, asuntotuotantoon löytyy maassamme hurja määrä toimijoita. Kunta voi omalla asunto- ja elinkeinopolitiikallaan vastata tähän haasteeseen ja luoda sosiaali- ja terveysalasta sekä hyvinvointialasta yksi tulevaisuuden kulmakivistä myös Etelä-Pohjanmaalla. Panostaminen tähän toimialaan tuo maakuntaamme työpaikkoja ja verotuloja, mutta erityisesti monipuolista hyvinvointia. Tällä hetkellä yrittäjämaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla ollaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydessä Pohjois-Karjalan jälkeen Suomen toiseksi heikoimpia työllistäjänä ja yrittäjien määrässä mitattuna.

Jani Karvonen

Toimitusjohtaja, Hoitokoti Tuulikello

Kaupunginvaltuutettu (kok.), Seinäjoki

En otrolig plats, Finlands Disneyland!

Komiat Pirot Blogissa on ansiokkaasti kirjoitettu maakuntamme tulevaisuuden suuntaviivoista ja tavoite-/tahtotilasta. On käsitelty perinteisiä eteläpohjalaisuuteen liittyviä asioita kuten yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys, ruoka- ja elintarvikemaakunta sekä teollisuuden aloja metallista puuhun ja huonekaluihin. Näiden asioiden ”pysymisestä ja paranemisesta” onkin syytä pitää huolta.

Tulevaisuudessa meidän on mielestäni panostettava entistä enemmän maakunnan kansainvälistymiseen. Valitettava tosiasia on, mihin Heikki Pihlajamäkikin viittaa, että Etelä-Pohjanmaa on lähes kaikilla kansainvälistymistä kuvaavilla mittareilla maakuntien välisissä vertailuissa häntäpäässä. Plarasin läpi kaikki tämän blokin kirjoitukset, ja sana ”kansainvälisyys” tai sen johdannainen esiintyi kirjoituksissa yhteensä 17 kertaa (kuudessa eri kirjoituksessa). Yhteensä sanoja muuten oli 4400, mikäli oikein laskin.

Kansainvälistymistä on tietenkin monenlaista, mutta keskityttäköön tässä yhteen osa-alueeseen eli kansainväliseen turismiin eli matkailuun. ”Matkailu” sana tai sen johdannainen muuten esiintyi yhteensä neljä kertaa (kahdessa eri kirjoituksessa). Tilastonikkareille tiedoksi.

Vuoden 2012 tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaan alueella oli yhteensä 675.000 majoitusvuorokautta. Käsittämättömän suuri määrä muuten! Kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä ulkomaalaisten osuus oli 4,2% eli 29.000 matkustusvuorokautta, joista 27% eli 7500 matkustusvuorokautta oli vapaa-ajan matkustajien eli turistien osuus.

Itse näen erittäin suuren potentiaalin ulkomaalaisten turistien määrän kasvussa tulevaisuudessa. Eteläpohjalainen luonne panee tässä vaiheessa kysymään, ”mitä ne täällä tekis?”. Ähtärin Eläinpuisto, Kuortaneen Urheiluopisto, Powerpark, Lappajärven seutu, Tuuri matkailukeskus… Luonto, alueemme tapahtumat, tai vaikka vain hiljaisuus... Lista on lähes loputon, kunhan vain itse ymmärrämme potentiaalimme ja osaamme puhaltaa yhteen hiileen. 

Matkailussa suurin potentiaali on ulkomaisissa turisteissa, kuten yllä olevat tilastotkin osoittavat. Lisäksi on huomioitava, että ulkomaalaisen matkailijan viipymä eli alueella perilläoloaika on yleensä pitempi kuin kotimaisen, ja pidemmällä viipymällä pakkaa alueelle jäädä enemmän euroja kuin lyhyellä. Eikä sovi unohtaa, että ulkomaisen matkailijan tuoma raha on vientituloa.

Millaisista rahoista ulkomaalaisten matkailijoiden kohdalla on kysymys? Yksinkertaistettuna 7500 matkustusvuorokautta, 100-150€/vrk, tekee 750.000-1.000.000€ tulot. Merkittävä summa, mutta tuskin kaksin- tai kymmenkertaisuuskaan pahitteeksi olisi?

Me Rengonharjun lentokentällä haluamme olla mukana mahdollistamassa ulkomaalaisten turistien rahavirtojen tuloa maakuntaamme.

Kuten todettu, matkailu on vain yksi osa kansainvälistysmistä. Ei siis pidä unohtaa muitakaan kansainvälistymisen osa-alueita. Kansainvälistyminen on tulevaisuuden Etelä-Pohjanmaalle MUST-juttu.

Vaikka tässä on pohdittu kansainvälistymistä eteläpohjanmaalaisen silmin ja näkökulmasta, voitaneen myös kysyä: 

”Onko Suomella varaa jättää eteläpohjalaista yrittäjyyden-DNA:ta hyödyntämättä tulevaisuudessa"

Toivon, että arvovaltaiset Komiat Pirot keskustelufoorumin osallistujat ottaisivat kantaa myös tähän kysymykseen. 

ps. Jäikö kirjoituksen otsikko vaivaamaan? Kyseisin lauseen kuulin kansainvälisessä seminaarissa, kun ruotsalainen kollegani kertoi toiselle ruotsalaiselle kollegalle kokemustaan vierailusta PowerParkissa Kauhavalla. Ruotsinkielen taitoni ei ole häävi, mutta tuskin he meille piruilivatkaan. 

 

 Teemu Majasaari

Lentoaseman päällikkö

Seinäjoen lentoasema

 

Sykkivä Etelä-Pohjanmaa 2025

Pienyritysvaltainen maakunta on heräämässä verkostoitumisen ja kansainvälistymisen paineessa toimimaan verkostoina, jotka kykenevät vastaamaan isompiin haasteisiin. Yksin ei enää pärjätä. Maakuntamme on tällä hetkellä takamatkassa kasvussa, koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Tänään on herättävä näkemään markkina-alueena muutakin kuin tämä maakuntamme tai maamme. On lähdettävä ulkomaille. Mutta missä on piileksinyt maakuntamme kansainvälistyminen? Tervanpolttajat markkinoivat aikoinaan tuotteita laajalle maailmalle – tavara kävi kaupaksi ja tervaa kulki ja vientituloilla moni yrittäjä vaurastui. Venäjän vallan aikana käytiin kauppaa Pietariin. Sinne meni maataloustuotteita ja maakunnan kädentaitoja puukoista puutöihin. Silläkin kaupalla vaurastuttiin. Käsi ja pienteollisuuskin ymmärsi tuolloin kansainvälisen kaupan merkityksen. Melbournen olympialaisiin toimitettiin kaikki puutavara, vielä Ikeakin kävi täällä ostoksilla.

Tällä hetkellä on suuri kysymysmerkki , miksei täällä huomata tai ymmärretä Venäjän kaupan merkitystä. Alueemme suurimmat vientitulot tulevat Venäjältä. Nyt olisi viimeinen hetki huomata  tämän kaupan merkitys ja ryhtyä tositoimiin kaupan kasvattamiseksi. Maakuntamme ”nokkamiesten” olisi syytä lähteä etunenässä kehittämään ja tehostamaan kauppaa Venäjälle. Siellä on  edelleen suuri merkitys poliittisilla toimijoilla avattaessa uusia kauppasuhteita. On ollut valitettavasti havaittavissa selvää välinpitämättömyyttä venäläisiä kohtaan. Venäläisille on tärkeää musiikki, teatteri, baletti, maalaustaide, veistotaide ja kulttuuri yleensäkin. Sen harrastuksen tiimoilta on syntynyt paljon tärkeitä suhteita ja lopulta businesstakin. Venäläiset ovat käyneet täällä usein edellä mainituissa kulttuurimerkeissä. Venäjän Duuma jopa lahjoitti maalaustaiteen teoksen Seinäjoen kaupungille 50-vuotisjuhlan kunniaksi. On perin harmillista, ettei tuota taideteosta, joka esittää leskikeisarinna Darmar Feodorinnan vierailua Seinäjoella 8.8.1914, ole asetettu sille arvoisaan paikkaan. Taulu on Seinäjoen kaupungin omalla päätöksellä päätynyt kapakan seinälle.  Tällainen aliarvioiva käytös ei edistä mitään suhteita saati kaupallisia suhteita.

Venäjä tulee olemaan EU:n tärkein kauppakumppani ja meillä suomalaisilla on tässä avainasema. Meillä on pitkät suhteet ja osaamista hyödyntää tuo tilanne. Nyt vaatii vain uskallusta ryhtyä tositoimiin. Ei riitä, että pohjalainen delegaatio käy katsomassa Atrian tehdasta Pietarissa ja esittää paluutietona, että oli vähän pienempi kuin Nurmon tehdas. Tällä hetkellä Pietarissa on alkamassa suomalaisille rakennusliikkeille yli kahden miljardin euron rakennushankkeet. Olemmeko valmiita osallistumaan tuohon urakkaan?  Jatkoa on näköpiirissä ja nyt pitäisi olla uskallusta lähteä mukaan. Pohjalaista osaamista ja kädentaitoa tarvitaan Pietarissa – tarve on jo nyt akuutti.

Seinäjoen lentokentän kanssa on askaroitu ja tuskailtu lentojen puutetta. Panostukset paikallisen lentoyhtiön tukemiseen menivät pahemman kerran hukkaan. Yhdellä lentoreitillä ei elä mikään lentokenttä maailmassa. Se on nyt todettu Seinäjoellakin. Nyt olisi kiivaasti ryhdyttävä toimiin lentoreitin avaamiseksi Pietariin. Tarve on suuri. Venäläiset matkailijat ovat outo ilmestys lakeuksilla. Matkailun merkitys kasvaa ja venäläisistä olisi helposti saatavissa erittäin maksukykyinen asiakaskunta maakuntamme matkailupalvelujen tuottajille. Lentoyhteys mahdollistaisi tämänkin. Tällä hetkellä Pietariin matkustaminen on  hankalaa ja aikaa vievää Etelä-Pohjanmaalta. Lentoyhteydellä tuo välimatka taittuisi alle tunnissa. Pietarin suuret rakennushankkeet olisi suuri mahdollisuus saada lisävahvistusta lentoliikenteeseen. Seinäjoesta saattaisi muodostua tärkeä solmukohta lentoliikenteelle mentäessä Venäjälle. On myöskin huomattava, että Pietariin valmistuu uusi lentokenttä, joka tulee syömään Helsingin kentän merkitystä. Kaukoidän lennot tulevat siirtymään Pietariin ja sieltä edelleen. Pietarista olisi myös erinomaiset yhteydet muuallekin maailmalle. Lentokenttämme arvostus ja merkitys ei ole sillä tasolla mitä tänä päivänä olisi syytä odottaa. Hallinnossa on ikäihmisiä, joilla voi olla poliittista kokemusta, mutta  ilmailuala vierasta ja kansainvälistymisen merkitys käytännössä hukassa.

Maakunnastamme löytyy merkittäviä toimijoita Venäjällä, mutta heidän joukkoaan on kasvatettava. Harva muuten tietää, että Seinäjoella valmistetaan Venäjän tunnetuin suomalainen tavaramerkki. Janita on toiminut pitkään Venäjällä ja saavuttanut tuon tunnettavuuden. Tämä on hieno asia ja pohjalaisina saamme olla ylpeitä. Suurelle osalle maakuntamme päättäjille tämä on outo asia. Könnin kellot olivat aikoinaan tuolla tasolla. Mistä saamme tähän listaan seuraavan pohjalaisen tuotteen?

Vuonna 2005 maakunnassa uhottiin, että vuonna 2010 meillä on yli 30 professoria tekemässä huippututkimusta ja edistämässä maakunnan elinkeinoelämää. Ei mennyt ihan nappiin, kun unohdettiin business ja askaroidaan vain naakkatutkimusten kanssa. Rahoitus on nyt katkolla ja hätä on suuri. Nyt olisi viimeinen hetki jalkauttaa yliopistomaailma arkisiin maakunnan askareisiin ja ryhtyä maakuntaa edistäviin tutkimuksiin, joilla tuotteistetaan ja kaupallistetaan innovaatioita sekä saatetaan ne markkinoille, ihan oikeasti. Sitran yliasiamiehenä Esko Aho luonnehti maakuntamme kirkkainta tähteä Framia  minkkitarhaksi, missä ihmiset ovat kopeissaan sekä eristyksissä toisistaan ja ulkomaailmasta. Hän antoi hyvät neuvot avata ovet ja jalkauttaa tutkijat maakuntaan hakemaan maakunnan liike-elämää edistäviä tutkimuksia.

Uskon maakuntamme heräävän viimeistään kantapään kautta vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin. Nyt on jo olemassa hyviä suunnitelmia, mutta toteuttajat puuttuvat. Hankkeitakin on pilvin pimein, jopa siinä määrin, että on syntynyt uusi ammattikuntakin, ohjausryhmätyöläinen. Hankkeille ja projekteille kun saamme maalin, joka toteutuu käytännössäkin, niin olemme loikanneet kukon askeleen eteenpäin.

 Uskon vahvasti, ettei maakuntamme ole auringonlaskussa 2025.

Heikki Pihlajamäki

kv-asioiden vastaava

Proamco Ltd

www.proamco.fi

www.proamco.ru

Etelä-Pohjanmaan vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa

Me eteläpohjalaiset olemme ainakin omasta mielestämme vahvoja yrittäjyydessä, elintarviketuotannossa, koneosaamisessa ja monilla muillakin aloilla.

Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Itse uskon meidän vahvuuksiimme täysin, sillä onhan meillä onnistumisista ja osaamisesta näyttöjä vuosikymmenten ajalta. Mutta onko tulevaisuutemme turvattu näiden asioiden osalta?

Emme voi jäädä elämään siinä toivossa, että kyllä meitä ja meidän osaamistamme tarvitaan ja tunnustetaan jatkossakin. Pysyäksemme paikallamme on juostava eteenpäin - ja päästäksemme todella eteenpäin ei pelkkä juoksu riitä.

Uusia innovatiivisia ajatuksia on löydettävä, ja tuotteitamme sekä palvelujamme on kehitettävä vieläkin paremmiksi tulevaisuuden vaatimustasoa vastaamaan. Me kaikki olemme varmasti halukkaita kehittämään maakuntaamme elinvoimaiseksi ja vetovoimaiseksi paikaksi, jossa on hyvä asua, yrittää ja tehdä työtä.
Ei meiltä ole tähänkään mennessä usko loppunut. Siitä oli hyvänä esimerkkinä viime kesänä Senaatintorilla järjestetty Pikkuusen Häjymmät Pirot -tapahtuma, joka onnistui loistavasti. Tapahtuma kokosi Senaatintorille noin 200 000 kävijää. Palaute tapahtumasta oli oikein hyvää, niin kävijöiltä kuin tapahtumaan osallistuneilta yrittäjiltäkin.

Tämän kesän yksi kohokohta on Komiat Pirot -tapahtuma Ilmajoella kesäkuun alussa. Tapahtuma kokoaa valtakunnantason ja meidän oman maakuntamme vaikuttajia keskustelemaan maakunnan tulevaisuudesta tapahtuman aikana. 

Toivottavasti saamme luotua Komeista piroista jokavuotisen tapahtuman, joka olisi näkyisi kalentereissamme yhtenä tärkeimmistä kesän kohokohdista. Miten tässä onnistumme - sen aika tulee näyttämään.
Haluan omalta osaltani toivottaa kaikille tapahtumaan osallistujille oikein hyviä keskusteluja ja tapahtuman järjestäjille onnistumisen elämyksiä.
Komiat Pirot tulkoon jäädäkseen!

 












Lasse Anttila
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaa 2025 - yrittäjyyden mallimaakunta

Etelä-Pohjanmaa ja yrittäjyys liitetään erottamattomasti toisiinsa. Eikä suotta, sillä alueemme yrittäjyyden historia on vahvaa jo useilta vuosisadoilta ja se on vain vahvistunut viime vuosisadalla.

Yrittäjyys ja alueen yrittäjät yrityksineen ovat luoneet työtä ja hyvinvointia alueemme ihmisille. Luovuus, innovatiivisuus, uuden etsiminen ja ideat ovat muuttuneet juurevan yrittäjyyden kautta teoiksi, liiketoiminnaksi ja hyvinvoinniksi.

Vaikka alueemme yrittäjyydellä saattaa olla ’elämäntapayrittäjyyden’ leima, on täältä noussut tasaiseen tahtiin myös kasvuyrityksiä, joiden tie on johtanut merkittäviksi tekijöiksi aina globaaleillekin markkinoille. Aktiivisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yrittäjien suhteellinen osuus on jo noussut kansalliselle keskitasolle, välillä jopa ylikin. 

Yrittäjyyden vahva asema maakunnassamme ei ole itsestään selvyys tulevaisuudessa. Sen säilymisen ja edelleen kehittymisen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Vahvan perinteemme ansiosta lähtökohtamme on hyvä.

Yrittäjyyttä koskevat haasteemme liittyvät edelleen kasvun tavoittelun ja lisääntyvän kansainvälistymisen omaksumiseen sekä lähivuodet yhä kasvavaan määrään eläköityviä yrittäjiä ja jatkajien löytämiseen näille yrityksille. 

Edellä olevat asiat kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Yritysten omistajanvaihdosten on tutkimuksissa todettu olevan merkittävin yksittäinen yrityksen kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä edistävä sykäys. Uusi yrittäjäsukupolvi on yleisesti kouluttautuneempaa, kansainvälistymiseen luonnollisena asiana suhtautuvaa ja  -  olemassa olevaa liiketoimintaa täydestä vauhdista jatkavana  -  innostunutta kehittäjää. 

Uskon siis vahvasti uuteen, nuoreen yrittäjäsukupolveemme. Alueemme oppilaitosten jatkuva työ yrittäjyyskasvatuksessa, myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen työurana ja kiinteät yhteydet alueen yritysten kanssa kasvattavat alueelle entistä vahvempaa yrittäjäsukupolvea.

Ja tältä se yrittäjyyden mallimaakunta 2025 näyttää: Me kaikki eteläpohjalaiset tunnemme vastuumme yrittäjyysmaineemme vaalimisessa, koko yhteisön arvostus on merkittävä pohja. Kuntien, niiden elinkeinopolitiikan ja muiden kehittäjäorganisaatioiden keskiössä on oman alueen yritysten menestys ja jatkuvuus, joka tarkoittaa roolia myös omistajienvaihdosten edistämisessä. Tutkimuksen ja koulutuksen lisääntyvä yhteistyö myös pienten yritysten kanssa on arkipäivää. Tahto, innostus ja rohkeus uuden kokeilemiseen on arvossaan. Epäonnistuminenkin on hyväksyttävää  -  ainahan voi yrittää uudelleen.

Jyrki Mäkynen

puheenjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät