Eripura ei vaan kannata - yhteistyössä on voimaa

Meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla ruoka on arvossaan, ja niin pitääkin olla. Mutta paljon sen ja samalla koko maakunnan eteen voisi vielä tehdä.

Elintarvikeala on valittu Etelä-Pohjanmaan kärkialaksi. Mediaa myöten on viime aikoina puhuttu siitä, että maakuntamme voisi kehittyä oikeaksi Ruokaprovinssiksi, joka tunnettaisiin koko Suomen mitassa, mutta jonka maine kiirisi maan rajojenkin yli.

Mitä tuo haave sitten vaatisi toteutuakseen? Rahaa? Päättäväisyyttä?

Aivan varmasti noita kumpaakin tarvitaan, sillä raha auttaa kehittymään ja päättäväisyys pitämään suunnan. Mutta aivan kärkeen tarvitaan yhteistyön halua. Ilman sitä hommasta ei tule yhtään mitään.

Yhä useampi haluaa nyt syödä oman maakuntamme ruokaa, ja asiakkaidensa omistama Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa haluaa sitä myös tarjota. Mutta aina nämä toiveet eivät täyty: monessa kohdin löytyy vielä pullonkauloja, joista ollaan valmiita syyttämään viereistä kaveria ruokaketjussa.

Ikävän syvään juurtunutta epäluuloa ruoan tuotantoketjun muita toimijoita kohtaan on näkynyt julkisessa keskustelussa jo muutaman vuoden ajan. Nyt tästä kyräilystä on päästävä irti ainakin täällä lakeuksilla, jos mielimme toteuttaa haaveemme Ruokaprovinssista.

Eepee on osaltaan valmis kehittyvään yhteistyöhön maakunnallisten tuotteiden menestyksen takaamiseksi. Meillä on erikokoisille tuottajille polku kaupan hyllyille ja asiakkaiden ostoskoreihin. Polku voi alkuun viedä vain yhteen myymäläämme, mutta jos tuote on kysytty ja tuotanto kasvaa, voi se jatkua koko osuuskauppamme alueelle ja kenties jonakin päivänä vielä laajemmallekin.

Olemme myös varmoja, että toimintatapamme kestävät tiukankin tarkastelun. Siksi olemme valmiita kertomaan niistä juuri niin avoimesti kuin vain kilpailulaki ja Kilpailuvirasto sallivat. Kysykää pois, niin keskustellaan mahdollisuuksista ja etsitään maakunnan yhteistä etua.

Kimmo Simberg

Toimitusjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa

Etelä-Pohjanmaa maaseudun clean teck -maakunnaksi

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa ja Etelä-Pohjanmaa todellista ja nykyaikaista maaseutua. Maatalous on edelleen maaseudun selkäranka, jota tukevat monet muut yrittäjyyden alat. Keskinäinen kaupunkien ja maaseudun riippuvuus nähdään jo välttämättömyytenä. 

Etelä-Pohjanmaalle on keskittynyt erityisesti kotieläintaloutta. Ruoka, sen turvallisuus ja laatu puhuttavat myös tulevaisuudessa. Onhan ruuantuotannon järjestäminen yhä kasvavalle maapallon väestölle yksi suurimpia tulevaisuutemme haasteita.

Kotieläintalous kohtaa kaikki ne maatalouden haasteet ja odotukset, mitä tulevaisuuden maataloustuotantoon kohdistuu. Kestävään maatalouteen ja ruuantuotantoon ei liity pelkästään ruoka, vaan myös sen tuotantomenetelmät ja tuotannon ympäristövaikutukset. Nämä kysymykset on ratkaistava samanaikaisesti ruuantuotannon lisäämisen kanssa. 

Fosfori ehtyy maapallolta ja lannoitteiden hinnat nousevat vuosi vuodelta.  Kasvit tarvitsevat ravinteita, mutta niitä ei pitäisi mennä muualle kuin kasvien käyttöön. Maatalouden ympäristökysymysten kaksi isointa asiaa ovatkin ravinteiden kierrätyksen järjestäminen ja eläinten lantaongelman ratkaiseminen. Samaan ryhmään voidaan vielä lukea jätevesipuhdistamoiden lietteen käsittely. Siitäkin viime kesän tulvat antoivat opetuksen.

Nämä ongelmat odottavat vielä ratkaisua. Sellaisen teknologian kehittäminen, jolla voidaan ehkäistä tai minimoida sekä myös korjata ympäristölle aiheutetut vahingot, on yksi suomalaisen teollisuus- ja teknologiapolitiikan suurimpia kehittämisalueita. Puhumme laajasti clean techin mahdollisuuksista. Maatalouden ympäristöongelmien ratkaisu on osa maaseudun clean techiä. 

Mainittujen maatalouden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan maatalouden, tutkimuksen sekä teollisuuden yhteistyötä.  Maakunnan toimijat voisivat rakentaa Etelä-Pohjanmaasta mallimaakunnan, jossa em. asioihin löydetään käytännön toimivat ratkaisut. Niille on täällä tarvetta ja niille ratkaisuille olisi maailmanlaajuista kysyntää. Samalla se vahvistaisi mielikuvaa eteläpohjalaisten elintarvikkeiden entistä kestävimmistä tuotantotavoista. Suomihan on sitoutunut maatalouden ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta kuinka me sen teemme, ei ole vielä selvää.

Bioenergian käytön lisääminen ja maatalouden lantaongelman ratkaisu kuuluvat yhteen. Suomessa on ollut hapuilevaa yritystä ratkaista ongelma esim. biokaasuvoimaloilla, mutta laaja-alaisemmin käyttöön otettavaa toimintamallia ei ole vielä olemassa. 

Juuri nämä käytännönläheiset uudet toimintatavat ja keksinnöt sopisivat erittäin hyvin eteläpohjalaiseen toimintakulttuuriin. Kaikkea tutkimustietoa ei välttämättä löydy omasta maakunnasta eikä edes Suomesta, mutta maailmalta tietoa löytyy. Kuka ottaisi vetovastuun? 

Antti Sahi
MTK:n toiminnanjohtaja

 (kuva: Jaana Kankaanpää)

Komiat Pirot

Siinähän se kiteytyy, meidän tulevaisuus. ”Komiat pirot” ei onnistu ilman meidän eteläpohjaisten osaamista. Tarvitaanhan piroissa hyvää ruokaa, rytmikästä musiikkia ja tietenkin taitoa järjestää hyvät pirot. Kaikkea tätä meiltä löytyy, ja tietenkin priimana.

Globaaleista trendeistä tai haasteista puhuminen voi joskus tuntua turhalta tai ainakin toisarvoiselta. Ja usein nämä trendit myös ohittavat meidät eteläpohjalaiset jälkeään jättämättä. Trendien ulkopuolelle jääminen on joskus ihan hyväkin asia, mutta toisinaan taas olisi hyvä ollut päästä mukaan trendien mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uuteen yritystoimintaan.

Ruoka on globaalisti trendikästä. Se on sitä ristiriitaisella, ikävälläkin tavalla. Toisaalta ruoasta ja sen mahdollisuuksista nautitaan yltäkylläisyydessä ja ylensyömisen oloissa,  toisaalta taas ruoka ja sen puute on  koko elämää hallitsevaa.

Etelä-Pohjanmaalla on ruokaosaamista. Sitä löytyy alkutuotannosta ja ruoan jalostuksesta. Mutta sitä löytyy myös agroteknologiasta, ruokaturvallisuudesta, elintarvikelogistiikasta ja vaikkapa kuluttajakäyttäytymisestä.  Meillä osataan kokonaisuus, ruokajärjestelmä ja sen tehokkaat ja kestävät toimintamallit.

Etelä-pohjalaista ruokajärjestelmäosaamista kehitetään yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja eri kehittäjäorganisaatioiden ja kuntien yhteistyönä. Tämä yhteistyö tiivistyy nk. INKA-ohjelman toteuttamisessa, jossa Seinäjoen kaupunkiseutu ja sen myötä koko Etelä-Pohjanmaa hakee niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti asemaa yhtenä ruokajärjestelmien osaamisen keskittymistä.

Meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua. Toimintamallimme on ainutlaatuinen ja kykymme tehdä yhteistyötä niin keskenämme kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin on hyvä. Kasvun mahdollisuudet ovat myös erinomaiset, sillä tehokkuuden ja kestävyyden yhdistävälle ruokajärjestelmäosaamiselle on kysyntää.

Meillä on kasvun eväät. Tartutaan tilaisuuteen eteläpohjalaisella yrittäjyydellä, osaamisella ja itsetunnolla.

 Jorma Rasinmäki
 Seinäjoen kaupunginjohtaja