Seinäjoki ja Vaasa tarvitsevat toisiaan

Vaasan ja Seinäjoen asetelma on viime vuosina koettu kilpailutilanteeksi. Jatkossa ei ehkä kuitenkaan menestytä tällä tavoin, sillä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan tilannetta on tarkasteltava käynnistymässä olevan metropolivaltiopolitiikan näkökulmasta.

Suomeen tavoitellaan jatkossa noin viittä keskusaluetta, joiden kautta Suomi  pääosin kytkeytyisi globaalin virtoihin. Enemmän tulisi toki käydä keskustelua tämän näkemyksen tarkoituksenmukaisuudesta. Voisiko visiona olla myös hieman hajautuneempi yhteiskunta? Onko muunlaisista maantieteellisistä ympäristöistä tuotu metropoliajattelu ylipäätään sovelias Suomen olosuhteisiin?

Toisaalta on myös pohdittava, millä tavoin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin varautua mahdolliseen metropolivaltiopolitiikan läpimurtoon. Millä tavoin voitaisiin yhdessä estää joutuminen valtavirran ulkopuolelle?

Kuntauudistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Samaan aikaan suurentuvien kuntien kanssa on pohdittava, millä tavoin Vaasa ja Seinäjoki voisivat muodostaa yhtenäisemmän,  toisiaan vahvistavan keskittymän. Todennäköisesti Vaasa ja Seinäjoki eivät edes kuntaliitoksilla yllä erikseen valtakunnan sarjaan, mutta yhdessä ne voivat sen tehdä. Olisiko järkevä edetä kaksoiskeskusstrategialla?

Vaasan seutu ja Seinäjoen seutu täydentävät toisiaan. Seinäjoella on vahva elintarviketalouden keskittymä, jossa maaseutu ja kaupunki muodostavat toiminnallisesti luontevan yhteyden. Vaasan seudulla on energia-alan valovoimainen keskittymä, johon maaseutu liittyy luontevasti, sillä edellytykset vahvistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa hajautetun energiantuotannon liiketoimintaa ovat mitä lupaavimmat. Kaksoiskeskus on tulevaisuuden katsannosta erikoistunut kahteen tähdelliseen: energiaan ja ruokaan.

Kaksoiskeskuksen erikoistumisaloista ponnistaa kiinnostavia yhteisen pohdinnan aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, korkeakoulupolitiikkaan, liikennejärjestelyihin, maankäytön suunnitteluun sekä  palvelujen järjestämiseen. Seinäjokea ja Vaasaa yhdistävästä raideyhteydestä voitaisiin kehittää kaksoiskeskuksia yhdistävä toiminnallinen silta, jonka vaikutuspiiriin suunniteltaisiin kiinnostavien yhdyskuntien nauha. Niissä väljään asumiseen yhdistyisi nopea pääseminen Seinäjoen ja Vaasan keskustoihin. Tässä uuden vuosituhannen raittikylässä voisi asua kymmeniä tuhansia asukkaita.

Kaksoiskeskusstrategia toisi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen valtakunnallisissa mittelöissä tarvittavaa volyymia. Omaksuttu strategia ja keskusseutuja vahvistavat kuntaliitokset synnyttäisivät reilusti yli

200 000 asukkaan kokonaisuuden. Kaksoiskeskus olisi monipuolisten kaupunki- ja maaseutumaisten asuinalueiden yhteisö, jossa sovellettaisiin raideliikenteen tarjoamia uusia mahdollisuuksia joukkoliikenteessä, kehitettäisiin kansalaislähtöisiä lähidemokratian muotoja, tehtäisiin kiinnostavia korkeakoulupoliittisia avauksia sekä erikoistuttaisiin ruokaan ja energiaan. 

 

Hannu Katajamäki 

Dekaani, aluetieteen professori

Filosofinen tiedekunta

Vaasan yliopisto